Kuin samettia tämä minun tummanpunainen amaryllis. Leena luki Keskisuomalaisessa 24.12.2009: "Ritarinkukkia nimitetään yleisesti amarylliksiksi, vaikka kyseessä on kaksi eri kasvia. Kasvit ovat samaa heimoa, mutta eri sukua. Aitoamaryllistä eli Amaryllis belladonnaa ei ole kaupallisessa viljelyssä. Aito amaryllis on hentorakenteinen, eikä sen vaaleanpunainen kukka ole yhtä houkutteleva kuin ritarinkukkien suuret jalostetut kukat. Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja sanoo nähneensä amarylliksen vain kukkakaupan ikkunassa Hollannissa! Ritarinkukat ovat alkujaan Etelä-Amerikasta, amaryllikset taas Etelä-Afrikasta.
-Kasvitieteellisesti väärä amaryllis-nimitys on tarttunut suomenkieleen ehkä siksi, että ruotsiksi ritarinkukka on amaryllis. 1800-luvulla kartanoissa myös kasvatettiin aito amaryllistä", Jalkanen selittää.
Luin kirjoistani, enkä ymmärrä täysin, mitä Jalkanen yrittää sanoa. Amaryllis on kreikkalainen tytön nimi, 1700-luvulla kaikki kreikkalainen oli muotia. Carl von Linné käytti 1737 tätä nimeä. Tavallinen amaryllis on Hippeastrum latinaksi, vaikka vain yksi lajeista on nimeltään Amaryllis. Koko suvun nimi Amaryllidaceae, koska Linné niin päätti. Jopa Australiassa kasvaa amarylliksiä villinä. Monivuotinen, vaikka monet pitävät sitä "kertakäyttö" kukkana. Mummumme sai sipulin kukkimaan 50 vuotta.
5 kommenttia:
Mun amaryllikseni mukana lappu, jossa lukee "Amaryllis Hippeastrum" ja web sivu www.amaryllis.nl valitettavasti ainakaan mulle ei auennut englanninkielinen sivu ja hollanti on vähän jäänyt vähälle.
Kaunis on, oli nimi mikä oli.
Myrskyn silmästä
Heljä
Otin yhteyttä jutun kirjoittaneesen toimittajaan ja lähetin hänelle linkkisi. Kehoitn häntä tarkentamaan juttuaan ja Jalkasen väitettä. Siis huom!, ajatus ei ollut minun, vaan minulle amaryllis on amaryllis ja minun lempijoulukukkani.
Hannele, kerro nyt, miten saan nämä kukkani säilytettyä niin, että saan ne kesäksi putarhaan. Ananko näiden nyt kuivahtaa kokonaan vai istutanko multaan ja yritään pitää hengissä toukokuulle, jolloin pääsisivät puutarhaan? Luin ohjeen, mutta hukkasin sen. Muistan vain sen, että keväällä puutarhaa sipulit näistä joulun kkista ja sitten otetaan syksyllä sisälle ja aletaan hoitaa hyvin ja sitten on taas joulukukkia seuraavana jouluna.
Heljä, joo, Hippeastrum on sen tavallisen amarylliksen nimi. Komeempaa joulukukkaa on vaikea löytää.
Leena, tiedän että ei sinun ajatus, selvästi laitoin lehtisitaatin tuohon. Olen kuitenkin sekaisin, enkä tiedä, miten pitäisi sanoa.
Ei se niin nuuka ole sipulien kanssa, kellariin voi viedä lepäämään, tai nyt pidät sipulia ihan huonekasvina ja toukokuussa puutarhaan. Hyvin vaikea niitä saada jo ensi talvena kukkimaan, kuun on preparoitu, että kukkisivat kahdesti tänä jouluna. Luonnollinen kukinta-aika on helmikuussa.
Tämä suurikukkainen kuluu minunkun joulukukkiini ja olen saanut muutaman vuoden sipulin uudelleen kukkimaan. Aina ei ole osunnut joululle, mutta lähes.
Ohjeena minulla on antaa sipulin tuleennuttaa varret, sitten annan sen levätä pimeässä ja vien kesällä ulos ja annan ravinteita. Hyvissä ajoin syksyllä takaisin pakkasilta suojaan ja uuteen multaan. Joskus noin 10 viikkoa ennen joulua otan lämpimään ja valoisamapaan.
Luulen kyllä, että nämä uudet amarylliksen sipult ovat jo niin jalostettuja, etteivät tahdo selvitä uuteen kasvuun.
Aimarii, suurin piirtein noin olen tehnyt, eka vuosi on niitä sipuleita vaikea saada kukkimaan, kun ne on preparoitu kukkimaan kaksi kertaa joulukimaan, kuten sinä sanot. Eikä joulu niiden luonnollinen kukkima-aika olekaan. Joskus ovat kesällä kukkineet ulkona.
Lähetä kommentti